Aa-joen taistelut | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa ensimmäistä maailmansotaa | |||||||
Saksalaisten kartta Lielupe- eli Aa-joen taisteluista
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
25 000 |
40 000 | ||||||
Tappiot | |||||||
tuntematon, 1 000 vangittua |
13 000, joista 8 000 latvialaisia kiväärimiehiä (tarkka-ampujia) |
Aa-joen taistelut (ven. Митавская операция - Mitaun operaatio, latv. Ziemassvētku kaujas - Joulunajan taistelut, saks. Schlachten an der Aa - Aa-joen taistelut) olivat sarja sotilaallisia yhteenottoja ensimmäisen maailmansodan aikana 5.–11. tammikuuta 1917 (juliaanisen kalenterin mukaan 23.–29. joulukuuta 1916), jossa vastakkain olivat Saksan ja Venäjän keisarilliset armeijat. Venäjän 12. armeija aloitti hyökkäyksen saksalaisrintamaa vastaan Mitaun latv. Jelgava pohjoispuolella. Venäläisten hyökkäys tapahtui venäläisen joulun aikaan kenraali Radko Dimitrievin johdolla. Venäjän armeijasta taisteluun osallistui noin 40 000 sotilasta. Venäläisarmeijaa vastassa oli Saksan 8. armeija kenraali Friedrich von Scholtzin johdolla. Saksalaisia osallistui taisteluun kaikkiaan 25 000 sotilasta. Taistelu tapahtui Kuurinmaalla Tirul-soiden alueella, joiden läpi virtaa Missejoki latv. Misa, joka yhtyy Mitau/Jelgavan pohjoispuolella Riianlahteen Aa-jokeen (latv. Lielupe-joki). Saksalaiset tekivät 23. tammikuuta alkaen vastahyökkäyksen, joka helmikuun alkuun mennessä oli pääosin palauttanut rintamatilanteen Aa-joen taisteluita edeltävään tilanteeseen. Taistelut eivät tuottaneet merkittävää hyötyä kummallekaan osapuolelle.[1]